Palkitut

Nuori tutkijayrittäjä 2017

Vuoden nuoren tutkijayrittäjän Virpi Muhosen yritys haluaa jättää nivelrikot historiaan – “Yrittäjyys tuntui parhaalta tavalta viedä tutkimustulokset käytäntöön”

FT Virpi Muhonen. Kuva: Vilja Pursiainen

Monitieteinen suomalainen tutkimusryhmä kehitti tuotteen, jolla voidaan korjata nivelrikkoon johtavia rustovaurioita. Tutkimuslöydöksen menestyksekäs kääntäminen liiketoiminnaksi toi solubiologi Virpi Muhoselle vuoden nuoren tutkijayrittäjän palkinnon. 

Kun solubiologian tohtori Virpi Muhonen kollegoineen kehitti ratkaisun rustovaurioiden korjaamiseen vuonna 2012, oli selvää, ettei tutkimuslöydös saisi jäädä pöytälaatikkoon. Akateemiset meriitit kalpenivat verrattuna käytännön hyötyyn, jota läpimurrolla saisi aikaan. 

“Tutkimustuloksia pystyi suoraan soveltamaan käytäntöön, joten olisi tuntunut epäeettiseltä jättää työ kesken. Yrittäjyys tuntui parhaalta tavalta viedä sitä eteenpäin”, Muhonen kertoo.

Helsingin yliopiston solubiologian ja ortopedian sekä Tampereen teknillisen yliopiston biomateriaalitieteen tutkijoista koostuva ryhmä kehitti COPLA Scaffold -nimisen istutteen eli implantin nivelten välissä olevien rustopintojen vaurioiden korjaamiseen. Rustovaurioihin ei ole toistaiseksi ollut parannuskeinoa ja tarve ratkaisuille on kova. Pahimmillaan vauriot johtavat nivelrikkoon.

“Suomessa on noin puoli miljoonaa nivelrikkopotilasta, maailmassa arviolta miljardi. Nivelrikko on suurimpia työkyvyttömyyden aiheuttajia länsimaissa ja niiden hoito maksaa yhteiskunnalle paljon”, Muhonen sanoo.

Toistaiseksi COPLA-istutteella hoidetaan vain eläinten rustovaurioita. Ihmiskäyttöön siirtymistä hidastaa ihmisille suunnattujen lääkinnällisten laitteiden pitkä ja kallis myyntilupaprosessi. Tuote on kuitenkin sama, ja tavoite on, että tulevaisuudessa COPLAlla korjattaisiin myös ihmisten rustovaurioita.

“Tapa, jolla Askel Healthcaren perustajat ovat käynnistäneet tutkimuksesta liiketoimintaa, on esimerkillinen. He ovat kehittäneet tärkeään ongelmaan innovaation, ja löytäneet markkinaraon, jota kukaan muu ei ole vielä täyttänyt. Virpi Muhonen on ihailtavan aktiivisesti vienyt akateemista yrittäjyyttä eteenpäin”, sanoo Vuoden nuori tutkijayrittäjä -palkinnon myöntävän Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiön KAUTEn asiamies Jouni Lounasmaa.

Joukkorahoituskampanja toi 299 ihmisen tuen

Kun ensimmäiset näytöt istutteen toimivuudesta saatiin, Muhonen ja Tampereen teknillisen yliopiston puolen vastuututkija Anne-Marie Haaparanta päättivät ryhtyä ajamaan tutkimuksen kaupallistamista. Tutkijat saivat tarkoitukseen Tekesin TUTLI-rahoitusta kahdessa erässä vuosina 2014–2017. Rahoituksen ansiosta tutkijat pystyivät suunnittelemaan ja valmistautumaan tutkimuksen kaupallistamiseen.

“Oli tärkeää, että saimme Anne-Marien kanssa vääntää asetukset päässämme liiketoiminnan puolelle. TUTLIn aikana pystyimme kouluttautumaan yrittäjyyteen. Olemme opetelleet uudet taidot ja kielen – solubiologian ja materiaalitieteen osaamisella ei täällä pitkälle pääse”, Muhonen nauraa.

Maaliskuussa 2017 tutkijat pistivät pystyyn Askel Healthcare -nimisen yrityksen. Yritys sai oitis ison enkelisijoituksen ja Tekesin startup-yrityksille suunnatun Tempo-rahoituksen, mutta pidemmällä tähtäimellä rahoitusta tarvittiin merkittävästi lisää. Muhonen ja Haaparanta päätyivät käynnistämään yhteensä kahdeksan viikkoa kestäneen joukkorahoituskampanjan, jonka tavoitteena oli kerätä 450 000–650 000 euroa. Kampanja oli suljettava etuajassa, kun keräyksen yläraja saavutettiin muutama päivä ennen maaliviivaa.

“Toki ihmiset sijoittavat saadakseen sijoittamansa summan takaisin ja toivottavasti jollain kertoimella, mutta saimme paljon palautetta siitä, kuinka hieno juttu tämä on. Ihmiset halusivat olla jollain tavalla mukana.” Kampanjan myötä Askel Healthcare sai 299 uutta sijoittajaa. “Yhtiökokouksesta tulee aika kiinnostava”, Muhonen hymyilee.

“Nautin olla tyhmin tyyppi huoneessa”

Yrittäjyyden ja tutkijantyön ero kulminoituu Muhosen mukaan tempoon. Yrittäjän on uskallettava loikata tuntemattomaan eikä perinpohjaisuuteen ole aikaa. “Yrittäjän on tehtävä päätöksiä hatarilla tiedoilla. Se on älyttömän tuskaista, koska tutkija on koko ikänsä kouluttautunut tutkimaan asioita ja sanomaan mielipiteensä vasta, kun hän on suhteellisen varma asioista – eikä hän ole ikinä mistään varma”, Muhonen sanoo.

Toisaalta omalta mukavuusalueelta poistuminen tekee uteliaalle tutkijalle myös hyvää. “Nautin olla tyhmin tyyppi huoneessa, että opin koko ajan uutta. Olen niin monesti joutunut olemaan epämukavuusalueella, että en välitä tunteesta enää.”

Askel Healthcaren tulevaisuuden laajoja kaaria Muhonen ei vielä uskalla maalata, mutta toiveena on saada COPLAn tuotanto ja myynti pyörimään isolla volyymilla. Muun muassa Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta on osoitettu kiinnostusta istutetta kohtaan, joten tavoite on vakiinnuttaa myyntiverkosto myös kansainvälisille markkinoille. Tie on pitkä, mutta nuorilla tutkijayrittäjillä on vahva tukiverkosto.

“Joukkorahoituksessa merkittävää ei ollut niinkään se, että saimme X summan rahaa, vaan että siellä on 299 ihmistä, jotka ovat antaneet meille rahansa. Minulla on selkäni takana kaikkien heidän tukensa.”

Lisätietoja:

Virpi Muhonen
Toimitusjohtaja, perustaja, Askel Healthcare Oy
p. +358 40 489 3840
v.muhonen (at) askelhealthcare.com

Jouni Lounasmaa
Asiamies, KAUTE-säätiö
p. +358 50 371 9590
jouni.lounasmaa (at) kaute.fi

 

Nuori tutkijayrittäjä 2016

TKt Raine Kajastila, kuva Laura Puikkonen / Kaskas Media

Tutkijayrittäjä tuo lisätyn todellisuuden kiipeilyseinälle 

Raine Kajastila kehitti teknologian, jonka avulla tavallinen kiipeilyseinä muuttuu lisätyn todellisuuden pelialustaksi. Tutkimuksen ja yrittäjyyden kunnianhimoinen yhdistäminen toivat Kajastilalle Vuoden nuori tutkijayrittäjä -palkinnon.

Videolla mies kurottaa jalallaan kohti neonväristä palloa ja potkaisee sitä. Vieressä toinen odottaa voidakseen potkaista sen takaisin ensimmäiselle. Tämä ei kuitenkaan ole tavallinen pelikenttä, vaan pystysuora kiipeilyseinälle heijastettu flipperiä muistuttava Climball-peli. Se on yksi esimerkki peleistä, joita voi pelata Augmented Climbing Wallin avulla.

Raine Kajastila latasi viime syyskuussa Facebookiin videon, joka esitteli hänen tutkimusryhmänsä kehittämää ja yrityksensä myymää Augmented Climbing Wall -teknologiaa. Yhdessä viikonlopussa video keräsi miljoonia katselukertoja. Augmented Climbing Wall muuttaa tavallisen kiipeilyseinän lisätyn todellisuuden pelialustaksi. Projektorin avulla kiipeilyseinään heijastetaan kuvioita, ja syvyyskamera seuraa kiipeilijän liikkeitä seinällä. Augmented Climbing Wall tekee kiipeilyseinästä ison interaktiivisen kosketusnäytön, jolle voi luoda kiipeilyreittejä ja pelata erilaisia yksin- tai kaksinpelejä.

“Käytännössä ihmisestä tehdään peliohjain, josta tulee osa peliä”, Raine Kajastila kertoo. Syyskuun jälkeen pelin esittelyvideota Facebookissa on katsottu yli 100 miljoonaa kertaa, ja järjestelmää on tilattu kymmeniä ympäri maailmaa.

Pelejä, jotka liikuttavat
Ajatus lisättyä todellisuutta hyödyntävästä kiipeilyseinästä syntyi, kun Kajastila työskenteli post doc -tutkijana Aalto-yliopiston mediatekniikan laitoksella pelitutkimuksen parissa. Hän tutki, miten teknologian avulla voi motivoida ihmisiä liikkumaan ja opettaa heille uusia taitoja. Tutkimuksessa hän hyödynsi ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen eli Human Computer Interactionin (HCI) menetelmiä.

“Olen harrastanut kiipeilyä yli 15 vuotta. Siksi kiipeily oli luonnollinen valinta, kun piti valita tutkimuskohde.” Myös Kajastilan viisivuotias poika on innostunut isänsä harrastuksesta. Hän on kolmevuotiaasta lähtien auttanut Kajastilaa Augmented Climbing Wallin kehittämisessä testaamalla kiipeilyseinälle suunniteltuja pelejä.

Vuonna 2013 Kajastila teki tutkimusryhmänsä kanssa tutkimusvideon, jolla testattiin Augmented Climbing Wallin prototyyppiä. Sekin keräsi Vimeossa yli 70 000 katselukertaa. Kajastila alkoi saada viestejä, joissa häntä pyydettiin kehittämään tutkimuksensa pohjalta tuote.

Kajastila sai tiimeineen Augmented Climbing Wallille rahoituksen ja perusti sen ympärille yrityksen nimeltä Valo Motion. Yritys oli ehtinyt kiertää monissa tapahtumissa esittelemässä tuotetta, mutta sana alkoi toden teolla levitä vasta syyskuisen Facebook-videon myötä. Kun pelit viedään tietokoneen näytöltä paikkoihin, joissa ihmiset urheilevat, he saavat pelaamisesta viihteen lisäksi tehokasta liikuntaa.

Nyt Kajastilan yrityksen kehittämiä lisätyn todellisuuden kiipeilyseiniä on muun muassa kiipeilykeskuksissa. Kiipeilijöiden lisäksi esimerkiksi lapset pääsevät tutustumaan niihin koulun liikuntatunneilla. “Olen saanut palautetta koululaisryhmien opettajilta, että Augmented Climbing Wallilla pelaaminen on ollut palkintona liikuntatunnin lopuksi. Tämä on hyvä tapa innostaa ihmisiä liikkumaan.”

Yrittäjyys ja tutkiminen ovat lähellä toisiaan
Valo Motion on kolmas Kajastilan perustama yritys. Aiemmat yritykset keskittyivät nekin tietokoneiden ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, josta Kajastila teki myös väitöskirjansa. Yrittäjyys ja tutkiminen sopivat Kajastilan mielestä hyvin yhteen. “Tutkija saa keksiä tutkimusaiheensa itse ja suunnata mielenkiintonsa haluamaansa asiaan. Myös yrittäjällä on vapaus tehdä sitä, mitä haluaa.”

Valo Motionin maailmanvalloitus ei välttämättä jää vain kiipeilyseinien varaan. Mietinnässä on lisätyn todellisuuden luominen myös muiden urheilulajien ympärille. Vaikka Kajastila aikoo nyt keskittyä yritykseensä ja Augmented Climbing Wallin viemiseen maailmalle, hän ei halua luopua tutkimisesta kokonaan. “Olen aina ollut tällainen Pelle Peloton ja keksijä. Yritän koko ajan parannella asioita, jotka eivät toimi.”

Lisätietoja:

CEO, TkT Raine Kajastila
[email protected]
www.augmentedclimbing.com

Jouni Lounasmaa, KAUTE-säätiön asiamies
tel +358 50 371 9590, jouni.lounasmaa [@] kaute.fi
www.kaute.fi
www.tutkijayrittaja.fi, #tutkijayrittäjä

 

Nuori tutkijayrittäjä 2015

Vuoden Nuori Tutkijayrittäjä tekee suomalaisesta kaurasta täydellistä proteiinia

kivela

Reetta Kivelä on vuoden 2015 Nuori Tutkijayrittäjä

Vuoden Nuoreksi Tutkijayrittäjäksi on valittu yleisöäänestyksellä kauratutkija Reetta Kivelä. Elintarviketieteiden tohtori Reetta Kivelä Gold&Green Foods Ltd:stä on kehittänyt pohjoisessa kasvavista pavuista ja kaurasta proteiinin, josta kaavaillaan haastajaa arkiruoan kulmakivelle, jauhelihalle.

”Maailmalla ei osata käyttää kauraa. Nyt on mahdollisuus lähteä hyödyntämään kauraa uudella tavalla ja isosti. Meillä on osaamista, jota kenelläkään muulla ei kauran hyödyntämisestä elintarvikealalla ole”, Kivelä kertoo.

Ilmastonmuutoksen vuoksi pohjoisten viljelyalueiden sekä pohjoisessa menestyvien kasvien merkitys kasvaa kansainvälisillä ruokamarkkinoilla.

”Valmistamme täydellistä ja maukasta proteiinia. Haluamme näyttää, että kauraa voi käyttää muussakin kuin aamupuurossa”, Kivelä korostaa.

Vuoden nuori Tutkijayrittäjä on 5 000 euron tunnustus, joka myönnetään tutkimukseen perustuvan yritystoiminnan luoneelle tutkijalle. Palkinnolla halutaan kannustaa erityisesti nuoria tutkijoita yrittäjäuralle.

Edellisenä vuonna Nuori Tutkijayrittäjä -tunnustuksen sai tekniikan tohtori Johanna Småros perustamallaan RELEX-yritykselle. Toimitusketjun hallintaohjelmistoja kehittävä Relex teki juuri jättimäisen 20 miljoonan sijoituskierroksen ja se on listattu alansa nopeimmin kasvavien yritysten joukkoon Euroopassa.

Nuori Tutkijayrittäjä-kilpailun järjestävät KAUTE-säätiöön kuuluva Akateemisen yrittäjyyden rahasto yhteistyössä Startup-säätiön kanssa. Vuonna 2015 kilpailu järjestettiin yleisöäänestyksenä, kolmen kovatasoisen finalistin välillä. Kivelä sai yleisöäänestyksessä annetusta äänistä 79% kaikkiaan 4172 äänestä.

Lisätietoja:
Reetta Kivelä
Gold&Green Foods
+358 50 369 9842

KAUTE-säätiön asiamies
Jouni Lounasmaa
p. +358 50 371 9590

 

Nuori tutkijayrittäjä 2014

Johanna Smårosin ja hänen tutkijakollegoidensa perustaman RELEX Oy:n tilausautomatiikkaohjelmistoilla vähittäiskauppa voi vähentää ruokahävikkiään jopa 40 prosenttia.

Vuoden 2014 nuoreksi tutkijayrittäjäksi on valittu tekniikan tohtori Johanna Småros. Hän on Aalto-yliopistosta väitellyt logistiikkatutkija ja yksi vuoden 2014 logistiikkayritykseksi valitun RELEX Oy:n perustajista. Småros perusti yrityksen vuonna 2005 yhdessä kahden tutkijakollegansa kanssa. Tänään kannattavasti kasvanut RELEX toimii neljässä maassa ja työllistää 75 henkilöä. Yrityksen työkaluja kysynnän ennustamiseen, varastojen optimointiin ja täydennyksen automatisointiin sekä toimitusketjun analysointiin käyttävät muun muassa Plantagen, Altia ja Suomalainen Kirjakauppa, sekä brittiläinen päivittäistavaraketju Booths ja saksalainen rakennustarvikkeita myyvä Kemmler Baustoffe. RELEX_Johanna_Småros-150x150

Kymmenen vuotta sitten Johanna Småros sekä logistiikan tutkimusryhmän tutkijakollegat Mikko Kärkkäinen ja Michael Falck esittivät tutkimuspapereissaan ajatuksia vähittäiskaupan tilausten hallinnan parantamiseksi.

”Ongelma oli, etteivät kaupat voineet liittää parempia ohjausmallejamme omiin järjestelmiinsä”, Småros kertoo.

Tutkijakolmikko ratkaisi ongelman perustamalla RELEXin, joka kaupallisti tutkimusideat palveluna myytäväksi ohjelmistoksi, joka oli helppo kytkeä kaupan nykyisiin toiminnanohjaus- ja kassajärjestelmiin. RELEX-järjestelmillä kaupan varastossa on optimaalinen määrä tavaraa, kuluttajat saavat tuotteet tuoreempina ja sesonkien sekä pyhäpäivien kysyntäennusteet paranevat merkittävästi. Esimerkiksi Stockmann Herkku -myymälöissä RELEXin ohjelmistot pienensivät elintarvikkeiden hävikkiä keskimäärin 40 prosenttia.

”Sillä on huikea merkitys paitsi taloudellisesti, myös ekologisesti, kun tavaraa ei tarvitse kipata turhaan roskiin”, Småros toteaa.

Seuraavana Saksa ja Iso-Britannia

Nopeasti kasvanut yritys on jo alan markkinajohtaja uusissa toimituksissa Pohjoismaissa. Lähitulevaisuudessa RELEX pyrkii samaan asemaan kertaluokkaa suuremmilla Saksan ja Iso-Britannian markkinoilla, Småros kertoo.

Deloitte on listannut yrityksen EMEA-alueen nopeimmin kasvavaksi järjestelmätoimittajaksi toimitusketjun hallinnan tehostamisessa. Kauppalehden startup-seurannassa RELEX nostettiin yhdeksi Suomen startup-yritysten helmistä, kiitos yrityksen kannattavan kasvun.

”Haluamme kannustaa palkinnolla muitakin tutkijoita seuraamaan Johanna Smårosin esimerkkiä. Uuden yritystoiminnan avulla voidaan edistää merkittävien tutkimustulosten hyödyntämistä ja luoda uusia työpaikkoja”, KAUTE-säätiön asiamies Jouni Lounasmaa toteaa.

5000 euron arvoisen Vuoden nuori tutkijayrittäjä – palkinnon jakavat yhteistyössä Startup-säätiö ja KAUTE-säätiö. Palkinto luovutettiin Smårosille Yrittäjän päivänä 5.9.2014.

 

Nuori tutkijayrittäjä 2013

Nuori tutkijayrittäjä 2013  on FT Anssi Lehikoinen. Kyseessä on uusi suomalainen yrittäjäpalkinto, jolla halutaan antaa tunnustusta uutta yritystoimintaa kehittäneelle tutkijalle ja samalla rohkaista muita nuoria tutkijoita yrittäjyyteen. Anssi Lehikoinen

–  Tämä on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää, sillä uuden yritystoiminnan avulla voidaan edistää merkittävien tutkimustulosten hyödyntämistä ja luoda uusia työpaikkoja, KAUTE-säätiön asiamies Jouni Lounasmaa toteaa.

Tarkoille mittausmenetelmille kansainvälistä kysyntää prosessiteollisuudessa

FT Anssi Lehikoinen toimii tällä hetkellä toimitusjohtajana vuonna 2012 perustamassaan Rocsole Oy:ssä. Yritys kaupallistaa ja kehittää erityisesti kapasitanssitomografiaan pohjautuvia prosessiteollisuuden monitorointimenetelmiä ja on-line mittalaitteita.

– Tuotteiden avulla voidaan säätää prosessiteollisuudessa käytettyjä saostumanesto-kemikaaleja – ja näin parantaa prosessien energiankulutusta ja vähentää niiden kemikaalimääriä, Lehikoinen kertoo.

Rocsole Oy on perustamisesta lähtien toiminut kansainvälisillä markkinoilla; tällä hetkellä päämarkkina-alue on Pohjois-Amerikka. Asiakkaita ovat perusprosessiteollisuus sekä öljy-, kemian- ja elintarviketeollisuus ja prosessilaitevalmistajat. Tulevaisuudessa uudet kehittyvät markkinat edellyttävät tarkkaa mittatietoa erilaisten prosessien ohjaukseen. Esimerkkinä Lehikoinen mainitsee suljetun veden käsittelyjärjestelmät – joissa putkistoihin kertyvien saostumien mittaukseen ei tähän asti ole ollut riittävän luotettavasti toimivaa ratkaisua –  sekä jauheiden kosteuspitoisuuden mittaamisen.

Yrityksen liikevaihto heti ensimmäisenä toimintavuonna kohosi yli kahdensadantuhannen ja ennuste vuodelle 2013 on miljoona euroa.  Rocsole Oy on hyväksytty Tekesin Nuoret Innovatiiviset Yritykset –ohjelmaan.

Läpimurrot tutkimuksessa yrityksen menestyksen taustalla

Anssi Lehikoinen (s. 1979) on vuonna 2012 valmistunut filosofian tohtoriksi Itä-Suomen yliopiston Sovelletun fysiikan laitokselta. Hän tutki väitöskirjassaan erään tomografisen kuvantamismenetelmän – impedanssitomografian – soveltuvuutta maaperätutkimukseen sekä teollisten prosessien putkivirtausten monitorointiin.  Lehikoinen kehitti inversio-ongelmiin liittyviä laskennallisia menetelmiä, joiden avulla voidaan huomioida kuvan rekonstruktiossa ilmenevät mallinnuksen ja mittauksen epävarmuudet. Ratkaisun johdosta tomografisista menetelmistä on voitu kehittää entistä robustimpia, mikä on mahdollistanut niiden käytännön sovellukset.

Kyseessä on läpimurto, jonka on mahdollistanut  mittausmenetelmien kaupallistamisen – ja siten uusien yritysten synnyttämisen.

Kaksi yritystä tutkimustyön tuloksien pohjalta

Ennen Rocsole Oy:n perustamista Anssi Lehikoinen perusti  vuonna 2008 Numcore Oy:n, jonka myytiin  Outotec Oy:lle viime vuoden maaliskuussa.  Molempien spin-off –yritysten tuotteet  ovat perustuneet nimenomaan Anssi Lehikoisen tutkimustyöhön ja sen soveltamiseen erilaisissa teollisuusprosesseissa. Lehikoiselle myönnettiin aiemmin tänä vuonna myös Itä-Suomen yliopiston vuoden 2013 nuoren tutkijan palkinto erinomaisesta väitöskirjasta.

Nuori tutkijayrittäjä 2013 -kilpailun järjestivät Suomen Yrittäjät ry:n nuoret yrittäjät ja KAUTE-säätiöön kuuluva Akateemisen yrittäjyyden rahasto.  Raati oli valinnassaan yksimielinen.

– Anssi Lehikoinen osoitti jo tutkimustyössään ainutlaatuista uusien asioiden omaksumiskykyä sekä taitoa verkostoitua kansainvälisiin tutkijayhteisöihin. Toimitusjohtajuuden ohella hän on osallistunut yrityksissään aktiivisesti tuotteistamiseen liittyvien tieteellisten ja teknisten ongelmien ratkaisemiseen, raadin puheenjohtaja Tkl Jarmo Hallikas toteaa.

– Siten hän on pystynyt omassa toiminnassaan yhdistämään menestyksellisen yrittäjyyden sekä innovatiivisen tutkijantyön.