Cerenion: Teho-osastopotilaiden aivotoiminnan mittaamisesta helpompaa uudella teknologialla

Jukka Kortelainen

Tietotekniikan tohtori ja lääkäri Jukka Kortelainen on lääketieteen ja teknologian rajapintaan sijoittuvalla tutkimustyöllään luonut ratkaisun, joka auttaa lääkäreitä teho-osastopotilaiden aivosähkökäyrän tulkinnassa.

Mitä ongelmaa Cerenion ratkoo?

“Aivotoiminnan arvioiminen tehoympäristössä on vaativa prosessi, johon osallistuu monia eri lääketieteen ammattilaisia tehohoidon lääkäreistä hoitajiin, neurologeihin ja kliinisiin neurofysiologeihin. Arviointi suoritetaan usein mittaamalla aivojen sähköistä toimintaa EEG-laitteella, joka joudutaan tuomaan potilaan viereen teho-osaston ulkopuolelta.

Mittauksen suoritus ja siitä tehtävä lausunto voivat viivästyä esimerkiksi päivystysaikana tai kun EEG-laite ei ole saatavilla. Tämän seurauksena hoitotoimenpiteiden aloittaminen voi kestää useita tunteja, joskus jopa vuorokausia. Potilaalla saattaa kuitenkin olla käynnissä aivotapahtuma, joka vaatii välitöntä reagointia.

Tuotteemme avulla teho-osaston henkilökunta voi seurata potilaan aivotoimintaa helppokäyttöiseen mittalaitteeseen integroidulla teknologialla ja hyödyntää sen tarjoamaa analytiikkaa hoidollisessa päätöksenteossa. Tällä tavoin eliminoidaan pullonkaulat ja aivotoiminnan pitkäaikainen monitorointi voidaan ottaa helposti osaksi hoitoprosessia. Samalla tehopotilaiden aivotoiminnan mittaamisen kuluja voidaan vähentää huomattavasti.”

Minkälaiseen tutkimukseen Cerenionin toiminta perustuu?

“Tein väitöskirjatyöni Oulun yliopistossa aivosähkökäyräpohjaisesta nukutuksen syvyyden mittauksesta. Sen jälkeen olen työskennellyt tutkijatohtorina ja akatemiatutkijana Oulun yliopistollisessa sairaalassa sydänpysähdyksen vuoksi teho-osastolla hoidettavien potilaiden parissa.

Tutkimuksen myötä syntyi idea teknologian kaupallistamisesta. Tuotekehityksessä merkittävässä roolissa olivat signaalianalytiikka, koneoppiminen ja tekoäly. Ideana oli, että pystyisimme tutkitun tiedon ja kaupallistettavan teknologian avulla tekemään tehopotilaiden aivotoiminnan mittauksista helposti ymmärrettäviä.”

Mikä yhdistää tutkijan ja yrittäjän työtä?

“Tutkijan ja yrittäjän työtä yhdistää uuden luominen. Startup-yrittäjänä luodaan uusia palveluita ja tuotteita, jolloin liikutaan usein kartoittamattomilla markkina-aluevesillä. Tietyt lainalaisuudet, kuten asiakkaiden tarpeet, määrittävät toki toimintaa.

Tutkija on usein myös aavan meren äärellä uuden tiedon etsinnässä. Jostain sieltä löytyy oma lokero, josta tuloksia alkaa tulemaan ja niitä saa julkaistua. Julkaisut ovat tutkijalle liiketoimintaa.

Rahoituksen hankkimisessa on myös samankaltaisuuksia. Tutkijan on osattava pukea ideansa houkuttelevaan muotoon ja kertoa, miksi sitä kannattaa tukea. Samankaltaisia myyntipuheita pidetään startup-yrityksissä sijoittajille ja asiakkaille.

Jos tutkijalla on kokemusta rahoituksen hakemisesta, sitä voi hyödyntää yritystoiminnassa. Useat instituutiot, kuten Business Finland, Ely-keskus ja Euroopan komissio, rahoittavat sekä liiketoimintaa että tutkimusta. Esimerkiksi Kautelta saamani apuraha on aikanaan auttanut edistämään tutkimusprojektiani ja viemään sen sille tasolle, jossa tänä päivänä olemme Cerenionin kanssa.”

Jukka Kortelainen

Minkälaista asennetta yrittäjyys vaatii tutkijalta?

“Tutkijan täytyy hyväksyä, että yrittäjänä ei pysty keskittymään vain kapealle alalle, vaan ongelmia joutuu ratkomaan laaja-alaisesti itse. Tutkija voi usein työssään vaihtaa nopeasti tutkimuskohdetta tai ainakin lähestymistapaa tutkimusongelman ratkaisuun. Yrittäjänä, ainakin tällä lääketieteen teknologian kentällä, tarvitaan kypsyyttä ja pitkäjänteisyyttä eikä mielivaltaisille suunnanvaihdoksille ole sijaa.

Yrittäjä on usein “kädet savessa” kaikkien käytännön tehtävien parissa ennen kuin organisaatio kasvaa tarpeeksi isoksi, että vastuita voidaan jakaa useammalle henkilölle. Yrityksen alkuvaiheessa jokaisella on monenlaisia rooleja. Onneksi apua saa ulkopuolelta, jos on kontakteja.”

Miltä Cerenionin lähitulevaisuus näyttää?

“Tulevaisuutemme näyttää hyvin toiminnantäyteiseltä. Saimme ensimmäisen tuotteemme hiljattain markkinoille ja lisensoitua ensimmäiselle laitevalmistajakumppanillemme. Elämme mielenkiintoisia aikoja, sillä tuotteemme otetaan käyttöön sairaaloissa ja alamme saamaan palautetta.

Olemme integroineet analytiikkatyökalumme osaksi kumppanimme laitteistoa ja he myyvät tuotetta eteenpäin sairaaloille. Tuote on saanut CE-merkinnän, joka tarkoittaa myyntilupaa Euroopassa. Tarkoituksena tulevaisuudessa on saada myyntilupa Yhdysvaltoihin ja myöhemmin myös Aasiaan, jossa on valtavat markkinat tämänkaltaiselle teknologialle.”

Aiotko palata täysipäiväisesti tutkimuksen tekoon tulevaisuudessa?

“Tutkimustyöt ovat itse asiassa kulkeneet koko ajan mukanani. Tämä on ollut luonteva järjestely, sillä kliininen validaatio ja tutkimusnäytön kasvattaminen ovat tuotekehityksemme kannalta elintärkeitä.

Tällä hetkellä koen olevani unelmatyössä. Olen päässyt tekemään tutkimusta, joka on johtanut idean kaupallistamiseen ja tutkimukseni viemiseen konkreettiselle tasolle myytäväksi tuotteeksi. Voimme auttaa potilaita ja sairaalahenkilökuntaa tuotteen avulla, mikä on todella palkitsevaa. Vaikka start-up yrityksen johto on ajoittain erittäin kuormittavaa, toivon, että pystyn pitämään tutkimustyön mukana myös jatkossa.”

Cerenion on vuonna 2017 perustettu startup-yritys, jonka kaupallistama teknologia perustuu Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Yrityksen ensimmäinen tuote, C-Trend -lääkintälaiteohjelmisto, on teho-osastoympäristöön suunniteltu teknologia, joka tekoälyä hyödyntäen auttaa lääkäreitä aivosähkökäyrän tulkinnassa. Tuotteen tarkoitus on parantaa potilaiden hoitoa ja helpottaa hoitohenkilökunnan työtä, ja se on juuri saanut CE-merkin ja tämän myötä myyntiluvan Euroopassa. Yrityksellä on teknologialleen tähän mennessä viisi myönnettyä patenttia.

Jukka Kortelainen on Cerenionin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Hän on finalistina Vuoden nuoreksi tutkijayrittäjäksi 2020. Tutustu muihin finalisteihin!